sunnuntai 31. elokuuta 2014

KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE 5

Kun aivan äsken olimme toisemme kohdanneet.
yötaivaalla yksinäisyydessäs
tähdenlennon näit.
 Silloin mua vierrelles toivoit
elämän tietä kulkemaan kanssas
ja mut sait.
Nyt minä yksinäni
katson tähtiä taivaan
Vaan lensipä niistä yksi tai sata
niin toivon sua takaisin turhaan
siks toivoinkin jotain parempaa
tietä uutta ja valoisaa
Ja tämän runon inspiroimana voit taas tehdä ATC kortin ja linkittää se tämän postauksen kommentteihin

Arvoitushaaste 5 - Toruu, näyttää...!

"Tonttulassa purraan pähkinää"
Tässäpä mun arvoituskortti tähän haasteeseen
ja ratkaisukortti tässä alla
"Etusormi"

Kiitos Aino kivasta haasteesta ja vaihdostakin jo etukäteen





KIITOS VILIMARIKA!

ATC kuoren taustapuoli

ATC kuoren etupuoli

"Uuden puutarhan onnea"




KIITOS SISKO!



"Pipariksi meni"

"Menetyksen tuska"




KIITOS ENKULI!

Enkulin minulle tekemät voimakortit



KIITOS RAIJA ANNIKKI!

"Kivellä istun"

KIITOS MACA!

"Order on line"

"Vanhaa vai uutta?"

"Tuttu look!"




Kiitos MARITA!

"ATC ystävälle"
Tämä kortti on samalla kääre pienelle lahjalle joka oli pienen pieni leimasin jossa lukee MADE BY

KIITOS JIPE!


 Kiitos tästä 55v vaihdosta
"samanikäiset keijut"

"Pressa"

"Kunkku"

"Tove 100v"

"viisviis"

"ATC-ystävyydelle"
 Kiitos myös tästä  rakkaus-vaihdosta
"Rakkauden pyörteissä"





tiistai 5. elokuuta 2014

KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE 4


TAJUSIN TÄNÄÄN
Et tänäänkään...
et enää ikinä...
miten lohduttoman surullista
...ole puutarhassa, et keittiössä, et liiterissä
Sinä et enää ole täällä
vain muistot sinusta odottavat
kun tulen töistä kotiin.
Ei enää keittämäsi kahvin tuoksu,
 ei avaamasi tallin ovi ,
ei sytyttämäsi ulkovalo
odota minua kotiin
Ei tänään, eikä ikinä
Tämän kortin on tehnyt Funchis ja sen omistaa nyt Marita mutta se on joskus kulkenut minun kauttani ja olen sen kuvannut ja jotenkin siinä on tän runon tunnelma
Ja te saatte sit tehä omanlaisenne ATC:n tästä runosta sit ku ehitte ja jaksatte.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE 3

Olin edellis viikonloppuna Oulussa ja treffattiin Armiidankin kanssa vaikkei kortteilun merkeissä mutta muuten. No Oulussa koin ihan mahtavan elämyksen. Olimme uimarannalla, merenrannalla, ranta on monta sataa metriä ihan matala ja vesi oli yli 20 asteista ja tuuli niin lujaa että merellä oli vaahtopäät. En oo ikinä kokenut sellasta yhdistelmää ja aallot sai mut riehaantuu ku pikkulapsen, olis melkeen tehny mieli kiljuu ja hypellä. No sen jälkeen oon pyöritelly mielessäni tätä runoo

JOS....
Jos antaisin surun aallon hukuttaa minut,
viedä minut rantaan,
olisiko se ikuisuuden ranta jossa saisin rauhan
vai istuisinko hiekalla polvet ja kyynärpäät verillä niiden osuttua rannan kiviin
olisiko se ikuisen rakkauden ranta
 jossa kohtaisin sinut
vai heräisinkö oksentaen mutaa kun minut elvytettiinkin takaisin tähän ikävään ja suruun

Jos kuitenkaan en kokeilisi.
en pelaisi venäläistä rulettia surujen aallokossa
niin heräisinkö jonain aamuna surujen rannalta ja vesi olisi aivan tyyni
ja näkisin sen pinnasta ilon kyyneleen poskellani
ja onnellisen hymyn korvasta korvaan
niin nukahtaisinko jonain iltana itkun illankoitteeseen
 unelmoiden uudesta onnesta sydän toivoa täynnä

Tässä joskus Macalta saamani kortti teille inspiraatioksi en edes tiedä sen nimeä, löysin sen tuolta Picasasta ja sopii minusta tähän runoon jotenkin kovastikkin hyvin ja te teette sit lisää tähän runoon sopivia kortteja kun jaksatte ja kerkeette