Kiitos MARITA!

"ATC ystävälle"

Tämä kortti on samalla kääre pienelle lahjalle joka oli pienen pieni leimasin jossa lukee MADE BY

KIITOS JIPE!

 Kiitos tästä 55v vaihdosta

"samanikäiset keijut"

"Pressa"

"Kunkku"

"Tove 100v"

"viisviis"

"ATC-ystävyydelle"

 Kiitos myös tästä  rakkaus-vaihdosta

"Rakkauden pyörteissä"

KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE 4

TAJUSIN TÄNÄÄN
Et tänäänkään...
et enää ikinä...
miten lohduttoman surullista
...ole puutarhassa, et keittiössä, et liiterissä
Sinä et enää ole täällä
vain muistot sinusta odottavat
kun tulen töistä kotiin.
Ei enää keittämäsi kahvin tuoksu,
 ei avaamasi tallin ovi ,
ei sytyttämäsi ulkovalo
odota minua kotiin
Ei tänään, eikä ikinä

Tämän kortin on tehnyt Funchis ja sen omistaa nyt Marita mutta se on joskus kulkenut minun kauttani ja olen sen kuvannut ja jotenkin siinä on tän runon tunnelma
Ja te saatte sit tehä omanlaisenne ATC:n tästä runosta sit ku ehitte ja jaksatte.

KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE 3

Olin edellis viikonloppuna Oulussa ja treffattiin Armiidankin kanssa vaikkei kortteilun merkeissä mutta muuten. No Oulussa koin ihan mahtavan elämyksen. Olimme uimarannalla, merenrannalla, ranta on monta sataa metriä ihan matala ja vesi oli yli 20 asteista ja tuuli niin lujaa että merellä oli vaahtopäät. En oo ikinä kokenut sellasta yhdistelmää ja aallot sai mut riehaantuu ku pikkulapsen, olis melkeen tehny mieli kiljuu ja hypellä. No sen jälkeen oon pyöritelly mielessäni tätä runoo

JOS....
Jos antaisin surun aallon hukuttaa minut,
viedä minut rantaan,
olisiko se ikuisuuden ranta jossa saisin rauhan
vai istuisinko hiekalla polvet ja kyynärpäät verillä niiden osuttua rannan kiviin
olisiko se ikuisen rakkauden ranta
 jossa kohtaisin sinut
vai heräisinkö oksentaen mutaa kun minut elvytettiinkin takaisin tähän ikävään ja suruun

Jos kuitenkaan en kokeilisi.
en pelaisi venäläistä rulettia surujen aallokossa
niin heräisinkö jonain aamuna surujen rannalta ja vesi olisi aivan tyyni
ja näkisin sen pinnasta ilon kyyneleen poskellani
ja onnellisen hymyn korvasta korvaan
niin nukahtaisinko jonain iltana itkun illankoitteeseen
 unelmoiden uudesta onnesta sydän toivoa täynnä

Tässä joskus Macalta saamani kortti teille inspiraatioksi en edes tiedä sen nimeä, löysin sen tuolta Picasasta ja sopii minusta tähän runoon jotenkin kovastikkin hyvin ja te teette sit lisää tähän runoon sopivia kortteja kun jaksatte ja kerkeette

Kiitos Raija Annikki!

Tämäkin kortti kuin minulle tehty

"Kivellä istun"

Ehkä nyt uskallan taas haaveilla, istua katsomassa kuuta ja tähtiä pelkäämättä että suru ja ikävä kietovat minut viittaansa.Ehkä voin haudata ne unelmat jotka eivät nyt koskaan toteudukkaan ja alkaa unelmoimaan ihan uusia unelmia.

En oo vielä tehnyt vaihtaria mutta kyllä se syntyy tuossa tuokiossa.

Voi rakkaat ystävät.....

...miten ihanan kannustavia te olette. Minulle teidän mielipiteenne on suuressa arvossa ja näitä asioita kun yksin pohtii niin ajatukset vaan kiertää kehää, vaan kun jollekin saa kerrottua niin jo helpottaa. <3 kiitokset ihan jokaiselle ja jokaisesta sanastanne.Ja vaikka Eino Leino runoili että kel onni on sen kätkeköön niin nyt en voi enkä haluu kätkeä tätä. En tiedä mistä ja miksi ja varmasti jollain suuremmalla voimalla on tässä sormensa pelissä mutta olen löytänyt ihmisen josta en ole edes osannut uneksia. Toki jouduin antamaan kovin rakkaan ihmisen pois että toki olen tämän onnen ansainnut jos onnea voi ansaita.

Silti mun suru ei katoa mihinkään, se on ja pysyy, tulee vastaan milloin missäkin kaappaa syliinsä, saa itkemään ja ikävöimään, ehkä haalistuu joskus mutta nyt on helpompi kohdata suru kun tietää että se ei oo ainoo tunne joka mua odottaa vaan nyt voin jo silloin tällöin kohdata onnen ja rakkaudenjin lenkkipolkuni päästä tai sen varrelta, ja voin kaappasta polun varrelta sylin täydeltä ilon ja riemun kukkia.Ja te ystävät olette kuitenkin siinä ihan lähellä jos tarviin teitä ja vaikken tarviiskaan niin olette, kiitos siitä

Kiitos Maca!

Tämän sain vaihdossa Macalta

Kortin nimi on "ME" ja tämä kortti kuvaa mun elämääni juuri nyt.Kyllä ja kun näin tän kortin päätin että kun laitan tän esiin samalla kerron teille että tämän kortin teksti ja ihan kaikki on just nappiin. Olen halukas tapaamaan hänet ( uuden rakkauden) mutta en ole ollenkaan varma että se on viisasta ja varsinkaan että tapaan hänet yksin.Mutta te tirdätte että minähän olen kovin impulsiivinen ja nopea käänteissäni ja en nyt vain keksi mitään syytä miksi minun pitäisi kahlata tässä surun suossa yksin.No joo onhan mulla sukulaiset ja ystävät, tekin kaikki mutta se ei kuitenkaan ole sama kun jos on rinnalla joku ihan erityinen ja minusta tuntuu että minulle on nyt annettu sellainen erityinen joka haluu kulkee mun rinnalla tässä surujen suossakin.Silti mietin onko tämä viisasta ja kuitenkaan juuri nyt en haluu olla viisas, kuka haluis sillon ku on niin ihastuksen vallassa ku minä nyt.Ja tän uuden oonnen aavistuksen tähden oon uskaltanu kohdata vaikeitakin juttuja koska jos surun kohtaaminen tuntuu ylivoimaiselta juuri nyt niin voin mennä "onnenpensaan" taa piiloon surua ja sieltä tarttua suruun eikä niin että suru yllättää mut ihan missä vaan ja milloin vaan ja riepottaa miten tykkää ja kuinka kauan tahansa.En mä kuitenkaan aio haudata suruani tän onnentunteen alle vaan otan voimaa tästä onnesta kohdata suru.

Ja tällasen kortin tein Macalle vaihturiksi

"Aika parantaa"

Ja tämäkin tottakai kuvaa tän hetken tunteitani ja olotilaani ja jokainen saa tulkita sitä omalla tavallaan

KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE 2

Tänään sain kävellä aamulenkkini melkeen kotiin asti ennen kuin Suru tuli vastaan

Poimin pellonpientareelta suuren kimpun kukkia,
ahdekaunokkeja, apiloita, peurankelloja,mesiangervoja.
Tiesit aina kaikille kasveille nimet,
partasutiohdake, niittynätkelmä, maarianheinä, ranta-alpi
Pikkuhiljaa muistan ojakellukan,,ketióneilikan.
Lunttaan kasviostasi kannusruohon, kangasmaitikan.
Sinä siinä sylissäni, kukkakimppuna


Tästä saa sitten taas tehdä ATC kortin kun joutaa ja inspiraatio iskee

Tässä kuva aamulla noukkimastani kimpusta inspiraatioksi

TERVEISIÄ PUUTARHASTANI

Enkuli innoitti minut kuvaamaan puutarhaani ja nyt sen teille sit esittelen

Huomenna lisään tekstit jos jaksan ja jos tarpeellista eiks kuva kerro enempi ku tuhat sanaa

ANTEEKS ETTEN OO ILMOTELLU ITTESTÄNI

Toivottavasti ette oo ollu kauheen huolissanne että miten voin, ei mulla mitään suurempaa hätää oo, elämä vaan kulkee nyt toisia latuja.Tänään kokeilin toista kertaa mennä metsään lenkille. Eka kertaa kun menin odotti Suru mua jo polun päässä, taisin itkee koko lenkin ja vähän viel kotonakin. No tänään kävelin hiukan pidemmälle, mustikat on jo melkeen kypsii ja sain kävelläkkin aika pitkälle ennen ku Suru tuli mua vastaan , ei enää ihan niin lohduton ku ekalla kertaa.Tuntuu ku en enää ikinä vois nauttia metsässä olosta.
No mulla puhkes runosuoni ja ajattelin että taidankin antaa teidän lukee mun runojani nyt kun en jostain syystä saa tehdykdsi kortteja ja ehkä runot auttaa mua taas korttejakin tekeen, aika näyttää.
Tässä olis sit eka

Menin metsään sieniä poimimaan,
kantarelleja etsimään.
Saaliikseni sain ämpärillisen kyyneleitä.
Mustikan varvulta, sammaleelta, saniaiselta,
kuusenneulaselta poimittuja
muistoja Sinusta

Joo vaikka itkettääkin ihan hirveesti niin sain myös idean että jospa tää oliskin teille haaste, tehkää tästä mulle kortteja laitan tän myös tonne mun haasteblogiin mutta osallistuu voi ihan kummassa blogissa vaan eli teet kortin laitat blogiis esille ja linkki siihen tän postauksen kommentteihin. Huomaatteko mä oon jo tulossa kohti valoo ja iloo.Ja osallistuu voi millon huvittaa en lait mitään aikarajaa ja uus haaste tulee sit ku uus runo on tullakseen, tunnin päästä, huomenna, viikon päästä tai mist sen tietää niin et olkaa kuulolla ja poikkeilkaa.

Tässä mun vanha korttini inspiraatioks.
Tän haasteen nimi on nyt sit KOTILAISKAN SURUTYÖHAASTE