En ole tänä vuonna vielä saanut yhtään postausta tänne laitettua. Jotenkin joudun aina niin syviin vesiin että kyynelet alkaa virrata ja sitten se kirjottaminen jää. Kuitenkin minä elän aivan ihanaa aikaa ja toisaalta on se synkkääkin synkempi pohjavire.Sanotaan että kun luopuu jostain saa aina tilalle jotain uutta ja kaiken lisäksi sain just sitä mistä unelmoin. En toki olis sitä näin halunnut mutta kun sitä tapaa millä toiveet toteutuu ei sit kuiteskaan saa itse valita. Ja loppujen lopuksi ne kaikkein ihanimmat asiat voikin olla käärittynä ihan tavalliseen ruskeaan käärepaperiin ja moni kakku kaunis päältä mutta silkoa sisältä. Jaa että mitäkö tää tällanen höpinä nyt oikeen on. Törmäsin ihmiseen, mieheen joka on hukuttanut minut hellyyteen ja rakkauteen ja on kuiteski ihan tavallistakin tavallisempi ulkoisesti, se unelmien prinssi on niinku se sadun sammakoks lumottu prinssi. Se ei näyttäydy ennen kun sitä uskaltaa suudella ja rakastaa.
Työ rintamallakin on kaikenlaista uutta ja 2 viikon päästä rupeen tekeen 10 tuntista päivää kun sain toisen työpaikan aamupäivälle. Sit on vieläkin vähemmän aikaa hengata täällä tai tehdä kortteja. Tuntuukin siltä että korttien väsääminen oli mulle joku siirtymiskausi , aika jolloin mietin mitä haluun loppu elämältä.Niin ja samalla työstin menneisyyttäni niissä korteissa. Oikeesti kaipaan korttien tekoo vaan en millään saa aloitetuksi kun se nostaa aina surun pintaan.
Lupasin jo syksyllä kutsuu teijät kaikki mun luo kortteilemaan en vaan millään saanut sitä aikaiseksi ja nyt tuntuu että en osaa päättää millon kutsuisin. Ensi viikonloppukin on ihan tyhjä ja vapaa vaan onko se liian pian ja haluuko kukaan enää kokoontua kortteilemaan. Olisitte kyllä tervetulleita.
Laittakaa kommentteja tämän postauksen kommentteihin jos kuka haluais tulla jo ens viikonloppuna tai siitä jos ei ens viikonloppu sovi niin mikä viikonloppu sopis paremmin
