Voi rakkaat ystävät.....

...miten ihanan kannustavia te olette. Minulle teidän mielipiteenne on suuressa arvossa ja näitä asioita kun yksin pohtii niin ajatukset vaan kiertää kehää, vaan kun jollekin saa kerrottua niin jo helpottaa. <3 kiitokset ihan jokaiselle ja jokaisesta sanastanne.Ja vaikka Eino Leino runoili että kel onni on sen kätkeköön niin nyt en voi enkä haluu kätkeä tätä. En tiedä mistä ja miksi ja varmasti jollain suuremmalla voimalla on tässä sormensa pelissä mutta olen löytänyt ihmisen josta en ole edes osannut uneksia. Toki jouduin antamaan kovin rakkaan ihmisen pois että toki olen tämän onnen ansainnut jos onnea voi ansaita.

Silti mun suru ei katoa mihinkään, se on ja pysyy, tulee vastaan milloin missäkin kaappaa syliinsä, saa itkemään ja ikävöimään, ehkä haalistuu joskus mutta nyt on helpompi kohdata suru kun tietää että se ei oo ainoo tunne joka mua odottaa vaan nyt voin jo silloin tällöin kohdata onnen ja rakkaudenjin lenkkipolkuni päästä tai sen varrelta, ja voin kaappasta polun varrelta sylin täydeltä ilon ja riemun kukkia.Ja te ystävät olette kuitenkin siinä ihan lähellä jos tarviin teitä ja vaikken tarviiskaan niin olette, kiitos siitä